You've got to accentuate the positive

Olen hirvittävän väsynyt inhoamaan itseäni, ja olenkin yrittänyt miettiä asioita joista itsessäni pidän. En ole niitä vielä kovin paljoa löytänyt, mutta jo niiden pohtiminen ja etsiminen saa vähän paremman fiiliksen aikaan. Vikoihin keskittyminen vie ihan hirveästi energiaa, oletteko huomanneet?

Nyt luvassa siis itseni kehumista!



Äly: Äly on yksi niitä harvoja asioita, joita en vähättele itsessäni. Ulkonäön, vaatteiden, mikä tahansa muun kehuminen tekee vähän hankalan olon, mutta päästäni pidän ihan rehellisesti, ja voin sen teille kertoakin. Sisällytän älyyn nyt vähän muutakin kuin ihan puhtaan älykkyyden, en jaksa pohtia erillisiä otsikoita.

En sano olevani mitenkään keskivertoa älykkäämpi (paitsi pakko vähän brassailla, että Tieteen Kuvalehden testissä ÄO:ni oli 123, kun keskiarvo on 100 ja Mensaan päästäkseen on oltava väh. 130), mutta kovin monilta tuntuu puuttuvan jo ihan se perus maalaisjärki, ja ainakin sitä koen omaavani. En mene lukkoon tilanteissa, joista selviäisi pienellä pohtimisella.

Puhun/kirjoitan/luen/kuuntelen sujuvasti englantia, ja suomea toki vielä paremmin. Olen oikeastaan vähän kielioppinatsi. Puhekieli on ihan okei, käytän sitä itsekin, mutta päätä särkee ilmeiset kielioppivirheet, yhdyssanavirheet ja sensellaiset. Nykynuorten tasolla äidinkielen hallitseminenkin tuntuu olevan älykästä, ja se on vähän surullista. Sen pitäisi olla ihan perusjuttu.

Seuraan uutisia ja olen kiinnostunut politiikasta. Hävettäisi, jos en osaisi keskustella ajankohtaisista asioista tai jos en tietäisi miten hallitus toimii. Inhoan sanattomaksi jäämistä.

Luen kirjoja. Kukaan ei enää tunnu lukevan kirjoja, ja olen useasti huomannut, että kirjoja lukemattomilla on huomattavasti huonompi mielikuvitus ja verbaliikka kuin kirjoja lukevilla. Toki aivan ymmärrettävää, en vain pysty käsittämään miten joku ei lue kirjoja.



Sosiaalisuus: Vaikka nykyisin nyhjäänkin aina yksin kotona ja vihaan ihmisiä, niin olen ylpeä siitä, että tulen toimeen kovin monenlaisten ihmisten kanssa. Siksi haluankin tehdä asiakaspalvelutöitä. Valmistuin ammattiin, jossa olisin päivät pitkät yksin, ja minusta se on ihan hirveä ajatus.
Haluan tutustua uusiin ihmisiin ja luoda kontakteja. Siedän myös varsin hyvin ihmisiä, joiden kanssa kemiat ei kohtaa ollenkaan - kihisen ehkä kiukusta sisälläni, mutta osaan kuitenkin kohdella ihmisiä hyvin.



Ulkonäkö: No tässä ei ole paljoa positiivista.
Ei vais, on minussa ihan kivojakin osia. Pidän kasvoistani yllättävän paljon. Meikattuna ainakin :'> Ja pidän lävistyksistäni ja siitä, että olen osannut ottaa lävistyksiä jotka juuri minun kasvoihini sopivat. Kulmakarvoistanikin tykkään nykyisin, nyt kun olen saanut ne kasvamaan kivaan muotoon.

Huomasin eräänä päivänä, että pidän ranteistani! Vaikka muuten olen massiivinen, ranteeni ovat aina olleet kapeat ja ranneluut selvästi tunnettavissa.



Muuta en oikein ulkonäöstä keksi. Enkä oikein muutenkaan. Vähän surullista, etten keksi kuin neljä asiaa joihin voin olla tyytyväinen.